torstai 30. huhtikuuta 2015

Ihan pikkuset seeprasukat

Pari viikkoa sitten kävimme sukuloimassa, ja näin pitkästä aikaa seitsemän kuukauden vanhaa veljenpoikaani. Olipas se tirppana kasvanut.. Jäänitin, ovatko sukat sopivat. No olivathan ne, ihan nappiin.

Lanka: Regia Zoofari


Täällä on tämä viikko sairasteltu, ehkä tuo alkaa pikkuhiljaa mennä ohi ja elämä voittaa sittenkin.
Huomenna kuitenkin pitäisi aamuvuoroon raahautua, sitten iltaan, aamuun ja iltaan.. Kyllä tää tästä. Palailen blogin äärelle taas joku päivä kunhan ehdin ja jaksan, nyt ei kauheesti irtoo, taidan käydä peiton alle lepäämään ja keräämään voimia.


sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Kevään ensimmäinen valjastelu

Kotona taas, tai onhan tässä jo oltu. Pääsiäisetkin oli ja meni töiden merkeissä, ei siinä ihmeempiä.
Vuokatin reissusta sen verran, että hyvin sujui. Kissat viihtyivät hotellihuoneessa kuin missä tahansa vieraassa paikassa, jännää oli haistella uusia paikkoja ja kaiken huippuna iso ikkuna, josta näki katsella ja ihmetellä tiellä kulkevaa liikennettä. Aika paljon joutuivat keskenään olemaan, mutta sehän oli tiedossa jo etukäteen.
Boksissa matkustaminen ei edelleenkään innostanut, ja samaa kärsimysnäytelmää kuunnellaan ensi perjantaina, kun lähdetään taas reissun päälle, tällä kertaa sukuloimaan Pirkanmaalle/ Etelä-Pohjanmaalle.

Eilen nautittiin lämpimästä kevätpäivästä ja mirnokat pääsivät (suostuivat) ensimmäistä kertaa valjastelemaan tälle kevättä. Taas oltiin jännän äärellä, ai että! Minni ahnehti naamaansa kuivaa heinää tuoreen puuttuessa, ja onneksi oksenteli ne kivasti tuonne tien laitaan juuri ennen kuin päästiin takaisin sisälle.

Aika tylsän harmaita kuvia, mutta jos oikein tarkkaan katsoo, niin huomaa että kyllä siellä ihan pikkusen jo alkaa nurmi vihertää..
Vivi joutui oman laiskuuteni vuoksi lainaamaan Minnin valjaita, vähän löysäthän ne olivat mutta ajoivat asiansa.


Kielariiii!

Vivi löysi kevään ensimmäisen kärpäsen.. Taisi karata.



Mikähän kukka tää on? Näitä pari kasvaa tuolla keskellä pihaa.