torstai 29. tammikuuta 2015

Me tytöt vaan

Mies lähti viikonlopuksi laskettelureissulle kavereidensa kanssa, ja me jäätiin typyjen kaa kotiin. Mulla on kolme yövuoroa alkaen kahden ja puolen tunnin päästä, joten ihan hirmuisia suunnitelmia ei tälle "omalle ajalle" ole
- päivät nukutaan ja hengaillaan kotona.
Mitenköhän nuo pärjää 12 tuntia keskenään?? Koskaan eivät ole niin pitkään olleet.. Jos varttia vaille kasi lähden polkemaan töihin, ja about samoihin aikoihin aamulla palaan. Hui, mutta onhan ne jo isoja tyttöjä..




Jälleen on puikoilla pitsisukkaa, tosin harkitsin, jos niistä tulis vain säärystimet. Sillon vois pitää kenkienkin kanssa, kun yleensä villasukka asettuu todella epämukavasti kengän sisään, mun mielestä. Kuvaa myöhemmin, kunhan saan niitä vähän pidemmälle työstettyä yövuorossa...

Oikein nautinnollista viikonvaihdetta, palaillaan jossain kohtaa taas!
Ja mää yritän pysyä valveilla.

.

maanantai 19. tammikuuta 2015

Valmista tuli

Ja tuli ihan kivat, vaikka itse sanonkin.
Malli löytyi täältä:  http://www.pirkka.fi/artikkeli/63419-naisen-pitsisukat
ja lankana käytin Novitan 7 Veljestä (sinapinkeltainen?)

Varren reunaan piti ohjeen mukaan virkata kaaret ja niihin kiinnittää helmiä, mutta jätin helmet väliin. Näin jälkikäteen sukkia katsellessa mietin, pitäisikö tuo koko virkattu reuna purkaa kokonaan pois, tai muokata sitä. Muokkaan, ja jos ei tule yhtään kummempi niin sitten pois. Tai teen ihan perus nirkkoreunan. Toteutan aatteeni jo tänä iltana Emmerdalea katsoessa.




Seuraava projekti ei ole vielä puikoilla, enkä oikeastaan ole täysin varma siitä, mikä se tulee olemaan. Äitini aikoi käydä Lankamaailmassa ostamassa langat ja lähettää mulle ja teettää niistä jotain, mutta katsotaas nyt ehdinkö odotellessa tehdä muuta.

.

lauantai 10. tammikuuta 2015

Uuden oppimista

Reissusta selvitty ja uudetvuodet ynnä muut juhlittu, onnistuneesti. Seuraavalle reissulle pitäisi lähteä jo ensi torstaina, tällä kertaa pohjoiseen. Matkakin on reilun tunnin pidempi, voi meijän kissoja.. Uudenvuoden aattona ajomatka sujui kovin äänekkäästi, ja meillä ihmisillä oli palaa hermo mirnokkien itkua kuunnellessa. Vaan näillä on mentävä, ei niitä voi kotiinkaan jättää.
Virtain reissulla molemmat huusivat jotenkin erityisen paljon, mutta toisaalta perillä taas olivat "normaalimpia" kuin koskaan aiemmin reissussa oltaessa (Minnikin söi tavalliseen ahmivaan tapaansa!). Vauvaa kävivät välillä haistelemassa ja Minni teki lähempää tuttavuutta yrittämällä pikkuisen syliin tämän istuessa sitterissä. Jotain rajaa... Vivi oli ihan vähän varovaisempi, mutta eipä sekään pelännyt pientä, oudosti ääntelevää ihmislasta.
Ja mitä uuden oppimiseen tulee, Minni oppi avaamaan oven, painamalla tassulla kahvaa.. Tätä ei olisi tarvinnut oppia.


Uusi vuosi, ja sen kunniaksi opettelin jotain uutta.. Nimittäin aloitin elämäni ensimmäisten pitsisukkien neulomisen! Tai eihän noissa tainnut loppujen lopuksi olla varsinaista opettelemista langankiertoa enempää. Jännä, miten sitä on aina ajatellut, että tämä on jotenkin muka vaikea juttu, eikä siksi ole tullut edes ohjeita vilkaistua. Siis, tämä ohje ainakin on helppo.
Anteeksi kuvien kaamea laatu, syytän talven pimeyttä ja vähäistä valoa.Oi kesä ja aurinko, tulkaa pian.




Ja virkkailukokeilua, himottais tehdä jotain noista tollasista neliöistä. Joku poncho?
Kyllä piti taas hakea vähän aikaa, että mitä sitä alkaisi neuloa. Aloittelin pariin otteeseen lapasia, säärystimiä, lainasin kirjastosta muutaman kirjan inspiraatioksi... Mistähän nuo pitsisukat sitten keksinkään.

Tämän viikonlopun olen yllättäen töissä, aamuvuorossa. Maanantaina yksi vapaa, sitten alkaa yöt ja niiden jälkeen reissuun. Ihanaa, mutta hirvittää jo sitä seuraava viikko; kuuden päivän putki ja samaan aikaan opiskelijan näytön vastaanotto. Arrgh sanon ma. En yhtään tykkää roikottaa perässäni opiskelijoita, ei vain ole mun juttu. Mutta eiköhän tästä selvitä.
Palailen asiaan vielä ennen sitä reissua, yritän ainakin kovasti.

.